-
EU–Mercosur-sopimus ja eläinten hyvinvointi: oikeudellinen mahdollisuus, poliittinen puute
EU:n eläinten hyvinvointia koskeva linja on oikeudellisesti vahvempi kuin usein annetaan ymmärtää. Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti ratkaisussaan C-336/19, että eläinten tainnutus ennen teurastusta voidaan asettaa pakolliseksi myös uskonnollisessa rituaaliteurastuksessa, kunhan tainnustus on palautuva. Ratkaisu osoittaa, että eläinten hyvinvointi on EU-oikeudessa hyväksytty ja painava yleinen etu, joka voi oikeutetusti rajoittaa taloudellisia ja uskonnollisia vapauksia. Tätä taustaa vasten EU–Mercosur-kauppasopimus…
-
Politiikasta on tullut viihteellistettyä. Ja juuri siksi viihteestä on tullut politisoitua
Walter Benjamin analysoi aikanaan politiikan esteettistymistä: poliittinen toiminta alkoi näyttäytyä spektaakkelina, rituaalina ja kokemuksena, ei materiaalisten valtasuhteiden muuttamisena. Tässä päivässä sama logiikka on viety pidemmälle. Politiikka ei ole vain esteettistä, vaan viihteellistettyä. Politiikka toimii kuin viihdeteollisuus; se rakentuu hahmojen, draaman, konfliktien ja jatkuvan huomion varaan. Algoritmit suosivat kärjistyksiä, tunnepitoisuutta ja tunnistettavia rooleja. Poliittinen keskustelu ei pyri…
-
Vetoomus oikeustietelijöille ja Suomen oikeusfilosofiselle yhdistykselle
Gazan kaistalla tapahtuva väkivalta ja järjetön kärsimys, tuhannet viattomat kuolleet, mukaan lukien lukemattomat lapset, järkyttävät syvästi ja koskettavat meitä kaikkia. Nämä tapahtumat rikkovat kaikkein perustavimpia inhimillisyyden, oikeudenmukaisuuden ja myötätunnon rajoja. Oikeustieteilijöiden on yhdessä ilmaistava selkeä kanta. Meidän tulisi tuomita siviileihin kohdistuva väkivalta ja seistä solidaarisina Gazan kärsivän väestön rinnalla. Hiljaisuus, viivyttely tai neutraalius tällaisessa tilanteessa…
-
Voima ilman normeja ei ole realismia
Arvopohjainen realismi lähtisi yksinkertaisesta havainnosta: kansainvälinen politiikka on vallankäyttöä, mutta kestävä valta edellyttää sääntöjä. Ilman normeja voima ei ole strateginen resurssi vaan hetkellinen etu. Tässä mielessä Donald Trumpin ajattelussa ei ole kyse realismista vaan sen irvikuvast; voiman irrottamisesta niistä normeista ja instituutioista, jotka tekevät voimasta ennustettavaa ja legitimiteettiä tuottavaa. Trumpin keskeinen ongelma ei ole yksittäisissä…
-
EU:n tulliliitto ei kaadu Trumpiin, mutta sitä voidaan murentaa. Siksi se on vaarallinen toimi
Ajatus siitä, että Donald Trump voisi asettaa erillisiä tulleja yksittäisille EU-maille, kuulostaa ensi kuulemalta yksinkertaisesti väärältä. Euroopan unioni on tulliliitto. Sen yhteinen kauppapolitiikka on EU:n yksinomaista toimivaltaa, eikä kolmas maa voi valita, kohteleeko se Saksaa, Suomea tai Ranskaa eri tavoin. Juridisesti asia on selvä.Silti väite ei ole täysin vailla todellisuuspohjaa – ja juuri tämä tekee…
-
Lakimiesten roolista ja vastuusta demokraattisen oikeusvaltion puolustamisessa
Tiivistelmä (below in English). Lakimiesten roolista ja vastuusta demokraattisen oikeusvaltion puolustamisessa, erityisesti Donald Trumpin hallinnon aikana (professori David Luban). 1. Trumpin hallinnon kiistat oikeuden hallinnon kanssa Hallinnon toimet, kuten tuomareiden, lakimiesten ja syyttäjien painostus, ovat herättäneet huolta oikeusvaltion periaatteiden ja tuomioistuinten riippumattomuuden heikkenemisestä. 2. Autokratian vaikutukset demokratiaan Demokratian rapautuminen tapahtuu usein asteittain. Yhtenäisyyden mureneminen ja…
-
Pallonpuoliskon politiikkaa
Donald Trumpin lausuma “this is our hemisphere” tekee näkyväksi jotakin, joka on ollut pitkään implisiittistä: maantieteellisestä pallonpuoliskosta on tullut poliittinen kategoria. Kyse ei ole vain retorisesta eleestä tai Yhdysvaltojen perinteisen vaikutusaluepolitiikan jatkeesta, vaan eräänlaisesta käsitteellisestä siirtymästä, jossa maailman jäsentäminen ei enää ensisijaisesti tapahdu valtioiden, liittokuntien tai edes imperiumien kautta, vaan pallonpuoliskojen. Tätä ajatusta voi hedelmällisesti lähestyä Alexandre Kojèven sodanjälkeisen…
-
Pohdintaa: Kansainvälisen oikeuden täytäntöönpano ja vaarallinen ajatus valtiollisesta sijaishallinnasta
Kansainvälisen oikeuden kriisi on vakiintunut puhetapa. YK:n turvallisuusneuvoston halvaantuminen, suurvaltojen veto-oikeus ja avoimet peruskirjarikkomukset ovat luoneet vaikutelman järjestelmästä, joka on normatiivisesti kunnianhimoinen mutta institutionaalisesti hampaaton. Tässä kontekstissa on houkuttelevaa ajatella, että ongelma ei ole niinkään normien sisällössä kuin niiden täytäntöönpanossa: oikeus on olemassa, mutta sitä ei panna toimeen. Ajatus ei ole vailla historiallista tai vertailevaa…
Phenolaw Markku Kiikeri 